Miksi nuorisotyö?

Tätä olen viime aikoina paljon pohtinut. 

Mikä on se perimmäisin syy siihen, 

että tahdon työskennellä nuorten parissa 

ja miksi juuri seurakunnassa? 

Tämä on myös kysymys, 

jota minulta usein kysytään.

Tässäpä siis yleisimmät vastaan tulleet kysymykset, 

sekä vastaukset niihin.

''Miksi ihmeessä teet työajatonta epäsäännöllistä työtä, 

kun voisit tehdä töitä säännöllisellä työajalla?'' 

Luonteeltani olen ihminen, 

joka rakastaa vaihtelevia työaikoja! 

Olen ehdottomasti iltaihminen 

ja on ihanaa, että työpäivien ajat ja pituudet 

vaihtelevat ja niihin voi myös itse vaikuttaa. 

Toisaalta työ sekoittuu helposti muuhunkin elämään 

ja jokaisen työntekijän on löydettävä 

omat rajansa tässä asiassa. 

''Miksi juuri nuoret? Eikö teinit ole juuri se vaikein ikäryhmä?'' 

Itselleni yli 13 vuotiaat ovat luontevin ikäryhmä. 

En osaa toimia lainkaan niin sujuvasti lasten 

tai varhaisnuorten kanssa. 

Teini-ikäisillä on erilaiset tarpeensa ja haasteensa, 

mutta niitä ymmärrän parhaiten. 

Jos voin auttaa edes yhtä nuorta, 

ettei hänellä olisi samanlaista nuoruutta, 

kuin itselläni aikoinaan oli, 

olen tehnyt jotain oikein. 

Minulla on kyky nähdä ne, 

joita muut eivät näe, 

kohdata nuori hänen omalta tasoltaan ja 

kulkea rinnalla. 

Siinäpä ne tärkeimmät. 

Rakastan käydä syvällisiäkin keskusteluita, 

eikä ole olemassa asiaa, 

jota en kestäisi kuulla. 

Teen työtäni täysillä ja siksi, 

että rakastan sitä aidosti. 

''Miten sinusta tuli seurakunnan työntekijä, 

kun et aiemmin edes kuulunut kirkkoon?'' 

Seurakunta ja usko ovat antaneet 

minun elämälleni sisällön ja merkityksen. 

Haluan mahdollistaa sen myös muille. 

Kävin rippikoulun ja sain kasteen heti, 

kun ne olivat mahdollisia täysi-ikäisenä, 

eikä ole ollut hetkeä,

 jolloin olisin sitä katunut. 

Usko on suuri osa jokapäiväistä elämääni ja 

seurakunnan työssä se saa näkyä, 

saan olla oma itseni. 

Minulle on tärkeää tehdä työtä, 

jota rakastaa. 

Enkä voisi kuvitella tekeväni kovin kauaa 

sellaista työtä, 

jota teen vain rahan vuoksi. 

Seurakunnalliset arvot ovat myös hyvin vahvat 

elämässäni ja työssäni. 

Lähimmäisenrakkaus niistä ehkä näkyvimpänä. 

''Mitkä ovat omat vahvuutesi nuorisotyössä?'' 

Vahvuuteni ovat varmasti hyvät kohtaamistaidot ja 

kyky pysähtyä kuuntelemaan. 

Tämän lisäksi itselleni oleellisia työvälineitä ovat 

tunnetaidot ja sielunhoito, 

jotka kulkevat pohjalla kaikessa työssäni, 

joskus näkyvämmin ja joskus vain 

ajatuksen tasolla. 

Nykyään myös ymmärrän omat rajani ja 

se on yksi suurimmista vahvuuksistani. 

Olen myös oma itseni, 

en halua olla kiiltokuvaihminen tai kukkahattutäti, 

olen ihan tavallinen ihminen, 

joka tekee myös virheitä ja 

on yhtälailla syntinen, 

kuin kaikki muutkin. 

Olen kristitty, 

joka luottaa armoon ja rukoukseen. 

Haluan olla esikuva nuorille, 

eikä yksikään ihminen ole täydellinen.

''Entäs heikkoudet?'' 

Olen edelleen äärimmäisen huono 

sanomaan ''ei.'' 

Sitä opettelen edelleen. 

Aina välillä pitää osata pysähtyä 

hetkeksi hengittämään ja 

miettiä, mitkä hommat täytyy tehdä heti ja 

mitä voi tehdä myöhemminkin. 

Ja vaikka oma rohkeus, luovuus ja 

spontaanius ovatkin lisääntyneet, 

ne kasvavat vain harjoittelemalla. 

Pyrin siihen, 

etten koskaan ajattelisi olevani valmis, 

aina on jotakin uutta opittavaa. 

Silloin myös työ pysyy mielekkäänä.

Koitan taas ryhdistäytyä tässä kirjoittelemisessa..;) 

Ihanaa ja aurinkoista kesää!