Onnettomasti onnellinen!

Yhä vieläkin välillä havahdun siihen,
että istun itseni kanssa sohvalla vierekkäin.
En ole minä, eikä ole tuo toinenkaan.
Olen hajuton ja mauton.
Olen näkymätön.
Hetken aikaa en ole kukaan
kenellekään.
En edes itse kuule omaa huutoani,
kuinka kukaan muu voisi sen kuulla
ja vastata minulle?

Papu rentoilee♥

Mutta toisinaan olen äärettömän onnellinen.
Olen iloinen ja tyytyväinen elämään.
Tiedän, kuka olen
ja miksi olen.
Haen vastauksia rukouksista, luonnosta ja
kirjoista.
Joskus löydän vastauksen,
mutta useimmiten joudun tyytymään
epätietoisuuteen.
Eikä se ole lainkaan hullumpaa.

Niiiiiin hienoja hetkiä Sannan kanssa♥

Olen ollut pian kaksi viikkoa kuumeessa.
En tunne itseäni sairaaksi,
paitsi, jos yritän seisoa kauemmin,
kuin pari minuuttia.
Tiedän, mistä tämä johtuu,
mutta ilmeisesti en vieläkään ole oppinut.
Sairastun aina sillä samalla hetkellä,
kun aloitan loman tai vapaapäivät.
Säntäilen paikasta toiseen,
stressaan ja teen töitä,
kuin olisin jokin supernainen.
Ehkä olenkin.
Mutta vain siihen asti,
kunnes pysähdyn.
Ja silloin iskee kuume,
joka pakottaa rauhoittumaan,
lepäämään.
Mutta kyllä tämä voisi jo
mennä ohi...

Sairaspäivän kattaus... :')

Torstaina 18.6. oli varsin suuri
ja odotettu päivä.
Se oli päätös rippikoululleni,
mutta ennen kaikkea
se oli minulle suuri päivä,
sillä silloin minut kastettiin
kristinuskoon,
minut otettiin uudeksi jäseneksi
suureen perheeseen.
Perheeseen, joka todella tuntuu omalta.
Perheeseen, josta en halua päästää irti koskaan.
Kastetoimitus oli valtavan upea.
Oli hienoa juhlistaa kastetta
pienellä ja hyvin rakkaalla porukalla.
Päivä oli toki myös haikea,
kun rippikoulu tuli päätökseen,
vaikka todellisuudessahan
opettelen ja opin jatkuvasti uutta,
enkä sitä aio koskaan lopettaa.

Keijo ja Tiina♥
-Ette pääse musta enää koskaan eroon! ;)

''Siivet saimme Jumalalta,
siivet sydämeen.
Lentää saamme valoon,
lentää vapauteen.
Irti päästä,
olet vapaa lähtemään.
Anna suuren tuulen puhaltaa.
Irti päästä,
olet vapaa elämään,
vapaa palvelemaan Jumalaa.''
-Olet vapaa♥

''Jumala auttaa.
Totuus vapauttaa.
Sä et oo liian raskasta kantaa.
Eikä painavinkaan taakka
saa minua murtumaan.
Muistatko vielä kaiken sen,
mitä vuoksesi lupasin?
Muistatko kaiken sen?
Rakastan sinua, ihminen!''
Kruuvi-Rakastan sinua ihminen

Ihana maisema ihanan työyön jälkeen♥

Kuumeesta huolimatta jaksan hymyillä,
jaksan uskoa ja toivoa.
Ikävöin minulle tärkeitä ihmisiä,
vaikka olen ollut vain hetken yksin.
Onnellisuuskin on välillä kivuliasta.
Sitä haluaisi vain huutaa kaikille,
kuinka elämä on ihanaa.
Haluaisin vakuuttaa surullisille,
että ilo todella vielä saapuu.
Haluaisin halata heitä, joilla on paha olla.
Haluaisin olla tuki ja turva, johon voi luottaa.
Olen niin onnellinen, että haluaisin jakaa sen
muiden kanssa.
Ja etenkin heidän kanssaan,
jotka eivät usko voivansa
enää tuntea onnellisuutta.
Sillä minäkin luulin joskus niin.♥